Anun ITK08-kuulumiset

17042008010.jpg


ITK-päivät (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa Konferenssi) järjestettiin tänä keväänä 19. kerran, jälleen Hämeenlinnassa, Aulangon kauniissa maisemissa. Ilmoittautuneita oli n 1500. Kuopiosta oli kaupungin työntekijöiden (noin 18) lisäksi osallistujia myös ammattikorkeasta ja yliopistolta. Keynotesien ja teemaseminaarien lisäksi tarjolla oli viisi samanaikaista sessiota (ohjelma), joten etukäteissuunnittelu oli tarpeen. ITK2.0 -sivuilla myös asiaa ITK-päiviin liittyen. Selvästi suosituimpia teemoja olivat tänä vuonna kaikki sosiaalisen mediaan liittyvä; blogit, wikit, Second Life, Flickr ja YouTube vilahtivat niin esitysten otsikoissa kuin käytäväkeskusteluissakin. Alla kirjoitan lyhyesti keskeisiä asioita niistä esityksistä, joihin osallistuin näiden kahden päivän aikana (19 kpl).

ITK-päivillä meitä oli myös monta (noin 30), jotka raportoimme esityksistä livenä Jaikun kautta. Seminaarikannusta (kanavalta) näet millaista raporttia Jaikulla syntyy. Huomaa tummennetun pääviestin alla olevat kommentit (klikkaa viestin alla vihreällä näkyvää Comments-tekstiä), kommenteista löydät varsinaiset viestit esitystilanteesta kronologisessa järjestyksessä, uusin ylimmäisenä. Itse kirjoittelin Jaikuun nimimerkillä VirtuaaliAnu.

ISOverstas esittäytyi teemaseminaarissa "Koulutustarjonta verkossa", jossa Leena Suonio oli yhtenä puhujana.

Valokuvia ITK-päiviltä löydät tagilla itk08 Flickr-palvelusta.

Käytävillä, lounailla ym. kuultua

-Nuoret lukiolaiset eivät käytä Facebookia (ei tulisi mieleenkään esiintyä omalla nimellä verkossa!) tai Skypeä, vaan meseä, irkkiä ja YouTubea.
-Ihastjärven kyläkoulu ottanut tehokkaasti sosiaalisen median työvälineet käyttöönI Heillä on oma bloginsa, wiki ja hyödyntävät Google Earthia, Flickriä ja TeacherTubea.
-Digitarinoita ovat Oulussa tuottaneet Microsoftin Photostory 3 -ohjelmalla, kuulema älyttömän helppo ohjelma koota kuvia ja ääntä yhteen. Ei suoraa julkaisua eikä kommentointia (eli sikäli Voicethread parempi...)
-Voimaverkottajasta (Essi Ryymin, HY et al.) oli esitys, siihen haluaisin tutustua paremminkin (Memma taisi käydä tämän kuuntelemassa, täytyy pyytää raporttia)
-Savonlinnan KKK (JoY) rakentaa omaa Second Life (virtuaalimaailma) -aluettaan (Teemu Moilanen). Avajaiset ovat 28.4.2008.

Keskiviikkoilta 16.4.2008

eEemeli-kilpailun voittajan julkistaminen

Suomen eOppimiskeskus järjestää vuosittain eEemeli-kilpailun, jonne voi ehdottaa erilaisia e-oppimisen ratkaisuja. Palkinnon voitti tänä vuonna Melontaopas. Arviointiraadin puheenjohtajana toimi vuorineuvos Kari Neilimo, joka myös esitteli ITK-päivillä eEemeli-kilpailua.
Kunniamaininnan saivat Pedagames (Jyväskylän ammattiopisto ja Korento Oy), ammatillisen koulutuksen 3 peliä, vaativat vähintään 3-4 pelaajaa per peli, SSP:n perehdytyspassi lentokenttäravintoloiden henkilökunnalle sekä OpettajaTV (YLE).

Muut ehdolla olevat ratkaisut e-oppimiseen:
Kestävän kehityksen peli Growwwings perusasteen alaluokille
Otavan Mediaetsivä mediakasvatukseen
Saksan kielen opetukseen Puutarhatonttuseikkailu (olen testannut jo aiemmin, erinomainen!)
Ranskan kielen opetukseen France Aventures (olen testannut jo aiemmin, erinomainen!)

Kuvaukset ja koosteet em. tuotteista löydät eOppimiskeskuksen sivuilta.

Torstai 17.4.2008

Avajaiset

Jarmo Viteli toivotti avajaisten alkuun kaikki tervetulleiksi. Hän taustoitti tvt:n opetuskäyttöä kertomalla sen lisääntyneen Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, mutta vähentyneen Suomessa. Viteli nosti esille käsitteen ROG eli Return Of Given, kun annat niin saat. Jakamalla materiaaliaan verkossa julkisesti saa parhaimmillaan yhteistyöehdotuksia useita, jolloin teeman jatkokäsittelyyn onkin käytettävissä laajempi joukko tekijöitä. Viteli myös mainosti wiki-books'eja, erityisesti uutta wikipedian käyttäjän opaskirjaa, jota oli jaossa printtinä ITK-päivillä (minulla on jos joku on kiinnostunut).

Pääjohtaja Timo Lankinen opetushallituksesta puhui mm. mediamixistä, joka on nykyään yleistynyt. "Tietoa jalostetaan luottamukseksi". Hän toi myös esille sen, että digiajan natiivi on erilainen oppija ja täten myös erilainen johdettava. Sosiaalisen median käyttäjiä hän luonnehti "tiedostavaksi etujoukoksi".

Professori Heikki Lyytinen (JY) kertoi lukutaidon oppimiseen liittyvästä tutkimuksesta, ja erityisesti työkalusta (Ekapeli, http://www.lukimat.fi/ ), jolla pystytään jo ennen kouluikää harjoittamaan äänteiden oppimista, ja auttamaan niitä, joilla tulee olemaan vaikeuksia tässä. Tämä työkalu täydentää perinteisiä lukemaan oppimisen keinoja. Noin 6 tunnin käyttö pelaamista jo riittää, ei kerralla, vaan usein käytettynä. Tämän pelin avulla voidaan välttää epäonnistumisen kokemuksia ekaluokkalaisten keskuudessa.

Tutkija Liisa Ilomäki (HY) puhui teemalla "Aina ei käy niin kuin haaveillaan - tietotekniikan käytön todellisuus". Hän toivoi mm. ikään ja sukupuoleen liittyvän kuilun ylittämistä. Ilomäen mukaan tietotekniikka ei enää ole niin tekninen ja miehinen, vaan sitä käytetään nykyään mm. yhteydenpitoon, seurusteluun ja ilmaisuun. Ilomäki peräänkuulutti mielekkäitä työskentelytapoja ja tietokäytäntöjen kehittämistä sekä oppilaiden mukaanottamista tvt-tukeen. Ilomäki viittasi Erno Lehtisen utopioihin (eri aikakausina uskotaan aina tietyn toimintamallin ratkaisevan kaikki oppimisen ongelmat) erilaisista asioista ja lisäsi kahdeksanneksi utopiaksi sosiaalisen median.


Foorumi 1

Vaparetki-verkostoa esitteli Anne Rongas, Jari Sjölund, Aki Heino ja Jukka Holmala. Syksyllä 2006 mobiilioppimisen kurssilla (by Pasi Silander) syntynyt 6 hengen ryhmä on kasvanut yli 50 hengen verkkoyhteisöksi, joka jeesaa ja vinkittää toisilleen. Esityksen slidet löytyy wikistä (linkkinä Google Docsiin). Wikin käyttö suljetun oppimisalustan sijaan tai kokouspöytäkirjojen/kokousten suunnittelun tai dokumenttien jakamisen paikkana on lisääntynyt huomattavasti. (Tutustu helppokäyttöiseen wikiin: www.wikispaces.com ). Myös monia muita yhteisötyökaluja on vinkitetty Vaparetki-yhteisön kautta, mm. Vaparetken Jaiku-kanavalla. Lisää Jaikussa, eka viestiketju, toinen viestiketju samasta sessiosta! Koko esitys on nähtävänä ConnectPro-esityksenä.

"Sosiaalinen media oppimisen tukena" eli SOMETU-verkostoa esitteli Ville Venäläinen Otavan Opistolta (ITK-esitys Slidesharessa). ITK-päivien aikana meni 300 jäsenen määrä rikki! Teemoina laajasti kaikki mikä liittyy sosiaaliseen mediaan, mm. kansalaismedia, tulevaisuus, sosiaalinen media ammatillisessa koulutuksessa. SOMETUn verkkoyhteisön viestintä tapahtuu mm. Sometu-Ningissä (300 jäsentä) ja Sometu-Jaikussa (66 jäsentä). Ning ja Jaiku ovat molemmat ilmaisia sosiaalisen median työkaluja, jotka on helppo ottaa omaan käyttöön. Lisää Jaikussa.

Pekka Ranta (JoY/SKKK) esitteli Savonlinnan Kampusnetiä organisaation viestintäkanavana. RSS-syöte on keskeinen "liima" Kampusnetissä. RSS-syötteiden avulla saadaan eri yksiköiden viestit Kampusnetin eri sivuille.

Foorumi 2, pedagogiikka ja opettajuus


Jonna Malmberg (OY) puhui teemalla "Mitkä ovat hyvän oppijan ominaisuuksia? **Itsesäätelyn** kognitiivisten prosessien tukeminen gStudy oppimisympäristössä". Alkuun hän esitteli kehämallin: Tavoitteet --> Tarkkailu --> Kontrolli --> Arviointi --> Uudet tavoitteet... Jotta oppija pääsisi oppimistavoitteisiin hänen pitäisi osata säädellä omaa oppimistaan, em. kehämallin kaltaisesti. gStudy oppimisympäristössä kolmasluokkalaisia tuettiin säätelemään omaa oppimistaan. Työkaluina olivat alleviivaus, muistiinpanot ja miellekartan laatiminen. Kognitiivinen strategia on aina suunnitelmallista, vaikkei ehkä aina tiedostettua. Tutkimus osoitti, että teknologia itsessään ei voi taata syvällistä oppimista, sillä oppilaat määrittelevät aina itse mitä pitävät tärkeänä oppimisessa. gStudyn hyödyntäminen vaati oppilaan halua sitoutua itsesäätöiseen oppimiseen. Parhaan oppimistuloksen (miellekartan) tuottivat ne oppilaat, jotka hyödynsivät ennakkotietojaan ja olivat sisäistäneet lukemisen strategian.

Kirsi Juntti ja Heikki Kontturi (OY) jatkoivat gStudyn esittelyä. "Itsesäätely on taito, jonka käyttöä ohjaa tahto". Oppilaiden piti aina määritellä tunnetilansa ennen gStudy ympäristön käyttöä. Kontturi koki projektin didaktisesti haastavana opettajalle (itselleen) - kuinka antaa tilaa itsesäätelylle?

Ollipekka Kangas (Turun OKL, blogi) teemana oli "WEB 2.0, mediakasvatus ja kuvataideopetus" (ITK-esitys pdf:nä). Tavoitteena hänellä on opetuksessaan ajantasaisen mediakompetenssin kehittäminen opettajille, joten hän muuttaa opeopiskelijat vastaanottajista tuottajiksi, hyödyntäen blogeja, YouTubea ja kuvapalvelimia. Samalla hän kehittää rohkeutta ilmaista ja osallistua verkossa. Menetelmät ovat nostaneet tuotosten tasoa (ns. julkisuuskynnys). Esimerkki Kankaan opetusblogista ja vielä toisestakin.

Foorumi 3, johtajuus, hallinto ja tulevaisuus


Keijo Sipilä (Liedon kunta) Liedon Verkkokoulusta esitteli avoimen koodin Joomla-julkaisujärjestelmän käyttöä koulujen tiedotuskanavana. Mielenkiintoisesti Liedon opetustoimi ei ole kunnan tietohallinnon piirissä, joten joutuvat/pääsevät itse kehittämään omia toimintojaan. Vaihtoehtoina Joomlalle Sipilä mainitsi seuraavat: Drupal, Typo3 ja Mambo. Liedossa on kymmenkunta koulua yhteisen Joomlan käyttäjänä.

Pirkanmaan toisen asteen kehittämisverkostoa esittelivät Juuso Hyvärinen Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksesta ja Hannu Salakari Tampereen ammattiopistosta. He ovat laittaneet ESR-hankkeen hakuun vuosille 2008-2013.

Timo Fordell (opettaja Oulusta, Ritaharjun koulu): "Tulevaisuuden luokkahuone - riittääkö pelkkä tekniikka?". Ei riitä, vaan sosiaaliset ja älylliset toiminnot ovat edelleen tärkeimpiä oppimisen kannalta. Opettajan tehtävänä on laittaa oppimisprosessin palikat järjestykseen, jolloin tarve, ei väline, määrää tekemisen. Opettajat ovat kuitenkin edelleen epävarmoja siitä, mitä käytännössä tulisi tehdä - kuka, mitä, miten ja millä? Viihdeteknologia haastaa: "Koulu ei ole viihdesirkus ja opettaja ei olekaan pelle". "Halutaanko oppilaista tietäjiä vai ymmärätäjiä?". Oulun Ritaharjun koulu on ainoa suomalainen koulu kansainvälisessä School of the Future -hankkeessa. Fordell viittasi tutkimukseen: Kaisto, Hämäläinen ja Järvelä 2007, OY. Opettajalehden numerossa 11/2008 on ollut juttua heidän koulustaan.

Teemaseminaari ja OPM:n "Valtakunnan parhaat avoimet oppimissisällöt" -palkintogaala torstaipäivän päätteeksi

Jussi Kytömäki Ylöjärven lukiosta valoitti ensin tietotekniikan opetuskäytön historiaa näyttämällä esimerkkejä alkaen 1980-luvulta. Kannattaa tutustua Ylöjärven visioon oppimisympäristöistä vuodelle 2010.

Kytömäen esityksen jälkeen ylijohtaja Sakari Karjalainen (OPM) kertoi palkinnonvalitsemisprosessista (21 ehdokasta, joista alkuraati valitsi 5 ja sen jälkeen pienempi raati valitsi voittajan). Karjalainen mainitsi puheessaan, että "ITK on kollegaoppimista" (aivan totta!) ja että "opiskelijan tiedonlähteitä nykyään ovat Google, wikipedia ja kaverit" (varmaan totta tämäkin). Palkinnon sai Mikko Heikkinen Biomi.org -sivustollaan. Maininnan saivat myös Tampereella lukioasteelle tuotettu verkko-opas sekä Sibeliusakatemian Akustiikan perusteet.

Torstai-iltana klo 18-19 osallistuin opetushallituksen järjestämään kirjan julkistamistilaisuuteen (suljettu tilaisuus) . Liisa Ilomäki (toim). Sähköä opetukseen! Digitaaliset oppimateriaalit osana oppimisympäristöä.

Perjantai 18.4.2008

Foorumi 1, Innovaatiot, digit, blogit ja wikit opetuksessa


Päivi Hakkarainen (LY) puhui teemalla "Opiskelijat digivideoiden tuottajina innovatiivinen oppimisen ja opetusmateriaalien tuotannon menetelmä?". Erittäin selkeä ja hyvä esitys kuinka opiskelijat voisivat oppia videoita tekemällä. Lähtöajatuksena mm. se, että opetuksen pitäisi olla vaihtelevaa, jotta saadaan herätettyä opiskelijoiden motivaatio. Tuotetut videot menevät "kiertoon" tiedekunnassa, joten niistä hyötyy muutkin kuin vain se kurssi, jolla ne tehdään. Teknologiana käyttävät yksinkertaisia työvälineitä, kuten esim. Moviemakeria (siihen ja videokäsikirjoitukseen opiskelijat saivat 8 h ohjausta). Tekijänoikeussopimukset (kuvaus- ja käyttöluvat) kirjoitetaan tekijänoikeustyöpajassa ennen videotuotantoa. Ideana on ollut, että opiskelijat käsikirjoittavat videon ja näyttelevät itse. Esimerkkinä oli Ounasvaaran rakentamiseen liittyvä videoitu simuloitu kokoustilanne, jossa oppijoilla oli erilaisia rooleja. Videon pohjalta lähdettiin sitten lähiopetustilanteessa (Verkostojohtamisen kurssi) käsittelemään tapausta. Hakkaraisen mukaan videoita voi mielekkäästi integroida muihin menetelmiin (väitöskirja v 2007). Esimerkkeinä videoiden käyttökohteista Hakkarainen mainitsi kolme: 1) Demonstrointi 2) Paikallisten tapausten esittäminen ja 3) Paikallisten asiantuntijoiden haastattelu. Mielekäs opiskelu ja oppiminen (opiskelun ominaispiirteet ja oppimistulokset) kohtaa pedagogisten mallien (esim. tapausperustainen, PBL...) välityksellä opetuksen.

Jaakko Salonen TTY:n hypermedialabrasta esitteli hyviä käytänteitä wiki-työskentelyyn. Sali oli aivan ääriään myöten täynnä (noin 40 seisoi laitamilla...), joka hyvin kuvaa wiki-työkalujen suosiota tällä hetkellä. Lisää Jaikussa.

Blogeista opetuksessa kertoivat Kirsi Silius, Anne Tervakari ja Jukka Huhtamäki (TTY). TTY käyttää Wordpressin MU (multi user) versiota (--> "blogiperhe") ja ovat räätälöineet sitä omaan käyttöönsä. Shibboleth-kertakirjautumistekniikalla käyttäjillä on vain yhdet tunnukset kaikkiin blogeihin. Blogeilla on korvattu kurssien perinteisiä kotisivuja, tuotettu tieteellisiä artikkeleita ja opiskelijoiden harjoitustöitä. Opintojaksoilla oma delicious-tili (=sosiaaliset bookmarkit), joiden tagipilvi sitten kurssin blogissa. Blogien etuna on kommentointimahdollisuus ja opintojakson toteutuksen historian tallentuminen. Miksi blogeja?: Helpompaa kuin html, tunnusten hallinta helppoa TTY:llä, sisällön päivittäminen helpompaa, tuotanto/muokkaaminen voidaan hajauttaa, avoimuus viehättää, hyödyllisiä toimintoja esim. Rss. Lisää Jaikussa.

Foorumi 3 Oppimisympäristöjen kehittäminen


Kaisa Vähähyyppä opetushallituksesta avasi oppimisympäristöajattelua oppimisen kehittäjänä. Hän avasi esityksensä rottatutkimus-esimerkillä, eli oppimisympäristö riippuu aina siitä kuka on oppija (kuvan esimerkissä rotta). Vähähyyppä korosti F2F-opetuksen tärkeyttä edelleenkin ja että "Oppia voi ilman tekniikkaakin". Sosiaalisen median mielekkään käytön opetuksessa hän nosti myös esille. Oppimisympäristön paikallista näkökulmaa hän avasi esimerkeillä: kulttuurilaitokset, työpaikat - työssä oppiminen - tvt:n työkäytön oppiminen, lähiluonto - mobiililaitteet ja harrastukset sekä koti. Fyysisen näkökulman hankkeesta hän kertoi esimerkin lappilaisen koulun pihasta, jolle suunnitellaan vempeleitä, joissa on tehtäviä. Ylipäätään oppimisympäristöajattelun tavoitteena on lähentää formaalia ja informaalia oppimista. Kts. Jaikun seminaarikannusta Vähähyypön esiinnostamia oppimisympäristöhanke-esimerkkejä!

Foorumi 5 Asiantuntijuus ja kehittäminen


Merja Bauters (EVTEK AMK) ja Minna Lakkala (HY) kertoivat KP-labin virtuaalisesta työtilasta - Knowledge Practices Environment - yhteisölliseen tiedontuottamiseen. Tämän työtilan avulla päästään systemaattiseen ja organisoituun yhteisten tekstien tuottamiseen. Työtila on kaikkien hyödynnettävissä vapaasti (mistä löytyy??). Teoriapohjana on trialogisen oppimisen lähestymistapa, jolloin yksilön omien prosessien (monologi) ja vuorovaikutuksen (dialogi) lisäksi mukana on yhteinen tuottaminen (tiedonluomisnäkökulma, konkreetit kohteet). Lisää Jaikussa.

ITK-päivien päätösluennon (pe klo 14-15) piti tänä vuonna YLEn johtaja Olli-Pekka Heinonen.

Heinonen esitti kaksi eri visiota:
1. These are the worst of times
-yksilön erillisyys --> itsekkyys
-kriittisyys --> destruktio
-tehokkuus --> kiire, kontrolli
-kilpailu --> vastakkainasettelu
-valinnanvapaus --> valinnanpakko, ei lojaliteettia
-ei-lineaarinen aikakäsitys --> lyhytjänteisyys (ns. puuskittainen aika)

2. These are the best of times
-uudenlainen yhteisöllisyys (sitoutuminen tosin voi olla huonoa, lyhytjänteistä), ei hierarkioita (auktoriteetit ei enää toimi, käyttäjä itse tekee valintansa),
vertaisuus toimii
-rajaton tiedonsaanti
-persoonan toteutus, tuunaus
-kohti henkisyyttä/hengellisyyttä <> aineellisuus (henkisyys jälleen tärkeimmillään 20 vuoteen)
-keskinäinen riippuvuus --> tiimityö
-moneus, erilaisuus, luovuus

YLE mahdollistaa asioita muille toimijoille ja haluaa nostaa suomalaisen internetsisällön kilpailukykyä (osallistuva tuotanto). Heinosen mukaan 10 vuotta sitten yliarvioitiin tekniikan mukanaan tuomia muutoksia (oletettiin, että autot lentävät jne), nyt niitä aliarvioidaan. Lisää raporttia ja kommentteja Heinosen puheesta Jaikussa.

18042008013.jpg